22.2.10

Fyysiset tekijät, kuten kasvot tai paino ovat tärkeitä ensivaikutelmia naisille feministin mukaan

IltaSanomista päivää:

"Nainen arvostaa miehessä epäitsekkyyttä.
IS
"- Fyysiset tekijät, kuten kasvot tai paino ovat tärkeitä ensivaikutelmia, mutta loppujen persoonallisuus on se mikä merkitsee, toteaa Westministerin yliopiston tohtori ja ihmissuhdeasiantuntija Viren Swami."

Eli kuulen tuossa Swamin hyväksynnän, että primaari valintapremissi saa olla ulkonäkö ja sitten nainen saa kaupan päälle tarkastaa lisäksi, onko mies uhrautuva. Pinnalliset kriteerit ovat ensisijaisena karsintavaiheena/elämänvaiheena siis hyväksyttäviä, jos nainen sen jälkeen testailee miestä "muillakin arvoilla".

Saako myös mieskin sitten arvioida naista ja toimia näin aivan samoilla perusteilla feministien mielestä?

?

Tässä sitten vielä etevä feministinen kulminaatio:

"Jos nainen on hyvin epäitsekäs, mies saattaa pelätä tämän olevan kiinnostunut enemmän muista asioista kuin itsestään, Swami toteaa."


Eli kaikille on feministisessä unelmassa parasta, jos mies on uhrautuvampi. Kuin nainen.

Mitä ihmettä? Mies saattaa pelätä, jos nainen on inhimillinen ja humaani?

Tämäkö on todella sitä kuuluisaa patriarkaalisen yhteiskunnan purkamista? Tämähän asenne on patriarkaalisen yhteiskunnan jälleenrakennusta, miehen kunnia - ja status-ajattelua, jossa nainen ei ole tasavertainen elämänkumppani vaan saavutettu palkinto miehen uhrautuvuuden seurauksena.


Mikä on ihannemies?

Nörtti? Tuumija? Naisia ujosti avostava?
Päättäväinen, "Persoonallinen", "Räiskyvä", "Sosiaalisesti Rohkea"?
Patriarkaalinen hahmo?

Onko macho patriarkaalinen hahmo? On. Ja siitä on monta makeaa versiota.

Tietysti naisten maku on koko ajan muuttunut kriittisemmäksi esim ulkonäön suhteen, nuorten ainakin.

Ja hei c´moon, +46-v naiset oli ihan kuumana Matti "Uuniperuna" Vanhaseen 5 vuotta sitten, muistatteko?

Enää ei vain sosiaalinen yhteisön kunnioittama siittäjä kelpaa ihan noi vaan - vaikka ennen piiat lakosivat isäntien alle voivottelemaan syvämmen tykytystä.

Ulkonäkö ja sellainen feikki ja filmaattinen juppiurheilijasympaattisuus tai "oman studion pyörittäjä" muusikkokarisma saa nyt nuoremmat naisen pudottamaan housunsa vilauksessa - mutta ei ne riikinkukkona tepastelevat miestyypit machoiluna ja ylimielisyytenä eroa mitenkään patriarkka Kekkosest ja Lipposest.


On feministisesti muotia julkisesti ihailla ja rapsuttaa nörttejä, mutta se on ihan eri asia kuin mennä miehen kanssa sänkyyn baarista. Ihan eri asia.

Kun miehellä on miehekkäät mutta nuorekkaat piirteet ja toisia miehiä uhitteleva asenne, moni akateeminenkin nainen katsoo ohi miehen käyttäytymistä ja käyttäytyy kuin pikkutyttö tunteiden myrskyssä.

"Se on pohjimmiltaan herkkä mies, se vaan pelkää näyttää tunteitaan"

Urheilijakarisma saa vapaasti esineellistää naisia ja olla "kohtelias" monille "uteliaille" ja kiimaisille naisille. Seurustelukumppaniksi itseään luuleva nainen vain "ymmärtää" tämän modernin patriarkka miehen koettelemuksia muiden narttujen vokottelun alla.

Jos nainen ottaa kauniin pettäjän sänkyynsä, niin naisille tulee lähes aina sinnikäs lumovaihde päälle.

He eivät voi tunnustaa virhettään vaan heidän täytyy todistaa intiimiksi päässyt tunteensa "todelliseksi" ottamalla mies projektiksi, osoittaa "rakkautensa" aidoksi ja näyttää "taitonsa" muuttamalla mies humanistiksi - mutta humanisti ei näille naisille kuitenkaan kelpaa valmiina pakkauksena.


Lumosokeus?
Mitä se on?

Naisilla on outo lumosokeus, joka muuttaa heidän eettistä arviointiaan. Kaunis, komia tai taiteellisesti menestynyt mies saa armoa ilman moraliteetteja, tavallinen möhkäleröntti taas ei.

Se on hyvin omituinen mutta ällistyttävän laaja ilmiö.

Tavallisille miehille kun feministisesti "tietoinen" nainen saa osoitettua omaa feminististä itsetuntoaan ja erittelykykyään, niin biologisesti vetoaville ihannemiehille voi vain osoittaa oman seksuaalisuutensa tehokkuutta ja luonteensa kestävyttä, jotta "rakkaus" osoittautuisi oikeaksi - oli mies minkälainen mulkku tahansa.

Naiset naamioivat oman biologisen kiihottuneisuutensa romanttis-eettisen tehtävän alle: koska minä rakastuin, minä voin muuttaa rakkauteni kohteen, tällä on jokin surempi merkitys. Minä rakastan tätä machomulkkua, voi miten söötti.

Vaikka ikivanhana koodina on vain alistuva ihastuminen alfauroksen ylimieliseen valtataisteluimagoon.


Naiset sallivat kaikenlaista hyväksikäyttöä, kunhan vain saavat siitä seksuaalisia kicksjä. Ja statusta. Sosiaalista asemaa Espoossa. Tätä feministit eivät hyväksy naisten luomaksi todellisuudeksi. Mies on vastuussa, jos nainen nussii vittuilevaa pettäjää?

Naiset ylläpitävät machokäyttäytymistä, naiset kannustavat machokäyttäytymiseen seksuaalibiologisten vaistojensa mukaisesti. Muuten se ei kannattaisi machoille. Jos naiset eivät kaatuisi machon sängylle, ei machoja olisi.

Evoluution kirousta?
Naisten ahneutta? Pelko, että oma mies on heikompi kuin mielikuva tylystä isästä? What ever.

Mikään ei ole irvokkaampi kokemus kuin kuulla yliopiston kahvilassa pöydällisen feministinaisia naureskelevan kuinka miehet ovat munattomia. Siis mitä vittua? Feminismiä?

Jos mies on ruma tai epävarma, mutta samanlainen asenteiltaan ja naiskuvaltaan kuin urheilullisen ihana juppiuros niin kyllä naisten tuomiota ja vihaa satelee sellaisen tavallisen miehen päälle. Feministinen inferno käynnistyy valikoitujen b-sarjan miesten kohdalla.

Tunnen monta tapausta, jossa nainen ei ole reagoinut lainkaan patriarkaalisen hahmon törkeyteen mutta sosiaalisesti alemmalla tasolla olevien miesten paljon lievempi mielenkiinto naista kohtaan tuo sitten hirveän raivon esille. Jotain mielen psykologiaa kyllä mutta vastuu suhteettoman erilaisesta kohtelusta on aikuisilla naisilla.
Satavarmasti.


"We want to be feminists in every other aspect of our lives except for our relationships. So I don't blame men for being confused. "




No comments: