Fyysiset tekijät, kuten kasvot tai paino ovat tärkeitä ensivaikutelmia naisille feministin mukaan

IltaSanomista päivää:

"Nainen arvostaa miehessä epäitsekkyyttä.

Tällaisen miehen nainen oikeasti haluaa"

IS

"- Fyysiset tekijät, kuten kasvot tai paino ovat tärkeitä ensivaikutelmia, mutta loppujen persoonallisuus on se mikä merkitsee, toteaa Westministerin yliopiston tohtori ja ihmissuhdeasiantuntija Viren Swami."

Eli kuulen tuossa Swamin hyväksynnän, että primaari valintapremissi saa olla ulkonäkö ja sitten nainen saa kaupan päälle tarkastaa lisäksi, onko mies uhrautuva. Pinnalliset kriteerit ovat ensisijaisena karsintavaiheena/elämänvaiheena siis hyväksyttäviä, jos nainen sen jälkeen testailee miestä "muillakin arvoilla".

Saako myös mieskin sitten arvioida naista ja toimia näin aivan samoilla perusteilla feministien mielestä?

?

Tässä sitten vielä etevä feministinen kulminaatio:

"Jos nainen on hyvin epäitsekäs, mies saattaa pelätä tämän olevan kiinnostunut enemmän muista asioista kuin itsestään, Swami toteaa."

Eli kaikille on feministisessä unelmassa parasta, jos mies on uhrautuvampi. Kuin nainen.

Mitä ihmettä? Mies saattaa pelätä, jos nainen on inhimillinen ja humaani?

Tämäkö on todella sitä kuuluisaa patriarkaalisen yhteiskunnan purkamista? Tämähän asenne on patriarkaalisen yhteiskunnan jälleenrakennusta, miehen kunnia - ja status-ajattelua, jossa nainen ei ole tasavertainen elämänkumppani vaan saavutettu palkinto miehen uhrautuvuuden seurauksena.


Mikä on ihannemies?

Nörtti? Tuumija? Naisia ujosti avostava?

Päättäväinen, "Persoonallinen", "Räiskyvä", "Sosiaalisesti Rohkea"?
Patriarkaalinen hahmo?

Onko macho patriarkaalinen hahmo? On. Ja siitä on monta makeaa versiota.

Tietysti naisten maku on koko ajan muuttunut kriittisemmäksi esim ulkonäön suhteen, nuorten ainakin.

Ja hei c´moon, +46-v naiset oli ihan kuumana Matti "Uuniperuna" Vanhaseen 5 vuotta sitten, muistatteko?

Enää ei vain sosiaalinen yhteisön kunnioittama siittäjä kelpaa ihan noi vaan - vaikka ennen piiat lakosivat isäntien alle voivottelemaan syvämmen tykytystä.

Ulkonäkö ja sellainen feikki ja filmaattinen juppiurheilijasympaattisuus tai "oman studion pyörittäjä" muusikkokarisma saa nyt nuoremmat naisen pudottamaan housunsa vilauksessa - mutta ei ne riikinkukkona tepastelevat miestyypit machoiluna ja ylimielisyytenä eroa mitenkään patriarkka Kekkosest ja Lipposest.

On feministisesti muotia julkisesti ihailla ja rapsuttaa nörttejä, mutta se on ihan eri asia kuin mennä miehen kanssa sänkyyn baarista. Ihan eri asia.

Kun miehellä on miehekkäät mutta nuorekkaat piirteet ja toisia miehiä uhitteleva asenne, moni akateeminenkin nainen katsoo ohi miehen käyttäytymistä ja käyttäytyy kuin pikkutyttö tunteiden myrskyssä.

"Se on pohjimmiltaan herkkä mies, se vaan pelkää näyttää tunteitaan"

Urheilijakarisma saa vapaasti esineellistää naisia ja olla "kohtelias" monille "uteliaille" ja kiimaisille naisille. Seurustelukumppaniksi itseään luuleva nainen vain "ymmärtää" tämän modernin patriarkka miehen koettelemuksia muiden narttujen vokottelun alla.

Jos nainen ottaa kauniin pettäjän sänkyynsä, niin naisille tulee lähes aina sinnikäs lumovaihde päälle.

He eivät voi tunnustaa virhettään vaan heidän täytyy todistaa intiimiksi päässyt tunteensa "todelliseksi" ottamalla mies projektiksi, osoittaa "rakkautensa" aidoksi ja näyttää "taitonsa" muuttamalla mies humanistiksi - mutta humanisti ei näille naisille kuitenkaan kelpaa valmiina pakkauksena.

Lumosokeus?

Mitä se on?

Naisilla on outo lumosokeus, joka muuttaa heidän eettistä arviointiaan. Kaunis, komia tai taiteellisesti menestynyt mies saa armoa ilman moraliteetteja, tavallinen möhkäleröntti taas ei.

Se on hyvin omituinen mutta ällistyttävän laaja ilmiö.

Tavallisille miehille kun feministisesti "tietoinen" nainen saa osoitettua omaa feminististä itsetuntoaan ja erittelykykyään, niin biologisesti vetoaville ihannemiehille voi vain osoittaa oman seksuaalisuutensa tehokkuutta ja luonteensa kestävyttä, jotta "rakkaus" osoittautuisi oikeaksi - oli mies minkälainen mulkku tahansa.

Naiset naamioivat oman biologisen kiihottuneisuutensa romanttis-eettisen tehtävän alle: koska minä rakastuin, minä voin muuttaa rakkauteni kohteen, tällä on jokin surempi merkitys. Minä rakastan tätä machomulkkua, voi miten söötti.

Vaikka ikivanhana koodina on vain alistuva ihastuminen alfauroksen ylimieliseen valtataisteluimagoon.

Naiset sallivat kaikenlaista hyväksikäyttöä, kunhan vain saavat siitä seksuaalisia kicksjä. Ja statusta. Sosiaalista asemaa Espoossa. Tätä feministit eivät hyväksy naisten luomaksi todellisuudeksi. Mies on vastuussa, jos nainen nussii vittuilevaa pettäjää?

Naiset ylläpitävät machokäyttäytymistä, naiset kannustavat machokäyttäytymiseen seksuaalibiologisten vaistojensa mukaisesti. Muuten se ei kannattaisi machoille. Jos naiset eivät kaatuisi machon sängylle, ei machoja olisi.

Evoluution kirousta?

Naisten ahneutta? Pelko, että oma mies on heikompi kuin mielikuva tylystä isästä? What ever.

Mikään ei ole irvokkaampi kokemus kuin kuulla yliopiston kahvilassa pöydällisen feministinaisia naureskelevan kuinka miehet ovat munattomia. Siis mitä vittua? Feminismiä?

Jos mies on ruma tai epävarma, mutta samanlainen asenteiltaan ja naiskuvaltaan kuin urheilullisen ihana juppiuros niin kyllä naisten tuomiota ja vihaa satelee sellaisen tavallisen miehen päälle. Feministinen inferno käynnistyy valikoitujen b-sarjan miesten kohdalla.

Tunnen monta tapausta, jossa nainen ei ole reagoinut lainkaan patriarkaalisen hahmon törkeyteen mutta sosiaalisesti alemmalla tasolla olevien miesten paljon lievempi mielenkiinto naista kohtaan tuo sitten hirveän raivon esille. Jotain mielen psykologiaa kyllä mutta vastuu suhteettoman erilaisesta kohtelusta on aikuisilla naisilla.

Satavarmasti.

Did feminism f--- up our love lives?

"We want to be feminists in every other aspect of our lives except for our relationships. So I don't blame men for being confused. "

impossible standards

"Tietäkää siis, että mehun keittäminen on mitä kapinallisin teko"

Romanttinen elokuva Dear John Haikein terveisin

Elokuva Dear John, Lasse Halströmin - Haikein terveisin

Parasta viihdettä naisille.

Itsepetosta.

Paras viihde on parasta pakoa todellisuudesta.

Epäseksuaalinen romanttisuus. Romanttinen epäseksuaalisuus. Jalo nainen uneksii puhtaasta rakkaudesta ilman seksuaalista pyrkimystä.

Parhainta itsepetosta laajassa mittakaavassa. Tuotteistettua romantiikkaa naisten hämäriä imagotarpeita pumpaten ja naisten motiiveja maskeeraten.

Mihin naiset kaipaavat tämänkaltaista romanttista roskaa? Miksi naiset pakenevat romanttisiin mielikuviin ns hiljaisista miehistä, jotka eivät piiritä ja liehittele kuola valuen vastakkaista sukupuolta?

Mutta miehet, jotka "yllättäen" passiivisuudessaan viehättävät romanttisessa tarinassa naisia? Avuton, apua tarvitseva mies. Aseksuaalinen mies, puhdas mies.

Ei tosielämässä. Tai hyvin, hyvin harvoin. Tai lyhyen aikaa. Viihteksi naiselle.

Miksi tämä elokuva ei ole todellisuutta? Miksi tämä on samalla haluttu naisten omakuva, parasta viihdettä naisille?

Naisten omakuvan kantavuudelle on jotenkin niin tärkeää luoda romanttista propagandaa ja ihanneunelmaa naisesta, joka ei odota miehen piirittävän laskelmoivasti ja edellytä kehuvan valloituksiaan muille miehille uhoavasti.

Miltä naisten suurinta fantasiaa varten tämä elokuva on tehty?

Että naisen rakkaus muuttaa miehen.

Uh.

Miksi tälläistä fantasiaa tarvitaan? Koska naiset valitsevat miehiä, joita täytyisi muuttaa ja joita he haluavat sitten muuttaa... tai kuvittelevat kymmeniä vuosia muuttavansa, vaikka eivät muuta lainkaan, vain painostavat.

Tympeä todellisuus naisten omasta biologisesta laskelmoivuudesta, naisten keskinäisestä kilpalaulannasta ja oudoista todellisista valintakriteereistä on peitettävä romanttisella kuorrutuksella.

Useimpien naisten primääri valintakriteeri eli raha tai miehen statusasema aiheuttaa usein tilanteen, jossa nainen voi vain kuvitella ja kehua muuttavansa miehen, jota ei ole valittu alunperin lainkaan henkisten arvojen mukaan.

Naiset voisivat päättää valitsevansa miehen, jota eivät halua muuttaa. Kuinka moni nainen tekee näin?

Tämä elokuva palvelee suloista itsepetosta, pakoa naisten pohjattoman arvoivasta, laskelmoivasta ja luokittelevasta luonteenpiirteestä. Vittumaisen krantut naiset unelmoiva olevansa "pohjimmiltaan" herkkien miesten laskelmoimattomia ihailijoita, mutta menevät sänkyyn mahtailevien ja kukkoilevien kyynärpäätaktikoiden alle aikayksikön.

Koska naiset eivät halua tunnustaa seksuaalisuutensa olevan 90 prosenttisesti biologista ja sosiaalista aseman vahvistamista. Taloudellinen päätös johtavana periaatteena lasten hankintaan tarkoitetussa parisuhteessa. Raha ei ole romanttista koska nainen on käytännöllinen pragmaatikko. Käytännöllinen ei ole romanttista, oman isän kopion hankkiminen mieheksi tosielämässä ei ole romanttista, romanttista on uhrautuva nainen, joka ei ajattele alapäällään vaan herkkyydellään.

Koska naisen kiihottumisen täytyy olla naisen mielikuvissa henkinen tapahtuma, jotta nainen tuntisi olevansa herkkä nainen romanttisissa ja feministisissä mielikuvissa.

Koska nainen on henkinen olento, nainenhan ei meikkaa biologisista syistä ja pestäkseen sisaret laudalta. Ei. Vain luodakseen lisää kauneutta maailmaan.

Get real, woman.

Nainen joka kaipaa feminiinistä miestä? No ehkä hetken opiskeluajan ideologisessa kukkeudessa, kun vanhempia täytyy ärsyttää kybällä tai unohtaa jokin masokistisen hämärä suhde. Silloin voi olla käyttöä feminiinisesti vaatimattomalla miehellä. Hetken, kiitolliseksi muistoksi naisen galleriaan.

Naiset eivät halua myöntää kiihottuvansa piirittävistä, statuksellaan uhoavan laskelmoivista, pullistelevista, ja päämäärätietoisen liehittelevistä miehistä, jotka mittailevat naisen strategisia mittoja. Koska naiset eivät myönnä painostavansa taiteilevia miehiä hankkimaan lisää tuohta keinolla millä hyvänsä.

Koska naiset haluavat ehdottomasti saada taloudellisesti hyötyä omasta eroottisesta antautumisestaan ja panostuksestaan. Vai? Eihän missään tapauksessa. Naiset toimivat vain vaistojensa perusteella...

Hei. Ottakaapa sitten vaan autisti mieheksi älkääkä menkö katsomaan sellaista elokuvateatteriin.

Romantiikkaa? Itsepetosta. Oopiumia kansalle, joka pimeydessä vaeltaa.

Voiko olla täydellisempää elokuvaa luomaan harhakuvaa naisesta henkisempänä olentona.

Okei, vau mikä filmin idea, lihaksikas autisti, yeah, ah, kuin sellaisia olisi tosi elämässä. Ah. Tosi naisen valinta.

Dear John. Vaatimaton valloittaja.

Unelmien mies, joka pysyy vain unelmissa.

***

Lausahdus tosielämästä:

"Olisin valinnut erilaisen ja herkän miehen jos..."

Just. Naiset kuitenkin valitsevat kuitenkin juuri niitä miehiä joita valitsevat, joita tarvitsevat ja juuri niillä ehdoilla, joita miehet tarjoavat parempaan elämää, statuksen nostoon vaikkapa vain muiden naisten silmissä. Lohduttava lompakko tai kadehdittava adonis. Henkisiä arvoja.

http://yle.fi/uutiset/viihde/2010/02/ruotsalaisohjaajan_pienen_budjetin_draama

***

Suhteen pelastaminen

Mikä pelastaisi parisuhteen, joka on onnistuttu markkinoimaan kavereille, toimittajille ja sukulaisille ihannesuhteena?

Hankitaan lapsia.

- Jen haluaa epätoivoisesti lapsia. Hän sanoo toistuvasti toivovansa, että olisi hankkinut lapsia Bradin kanssa ja kuinka asiat olisivat saattaneet mennä toisin, jos hän olisi niitä saanut, OK!-lehdelle kommentoitiin.

Näyttelijä Jennifer Anistonin kerrotaan olevan edelleen katkera Angelina Jolielle avioliittonsa särkemisestä. Aniston erosi miehestään Brad Pittistä vuonna 2005. - Erosta on jo kolme vuotta, mutta hän ei ole vielä päässyt asian yli. Se on traagista, eräs Anistonin ystävä kertoi OK!-lehdelle. MTV3 viihdeuutiset

Ei voi olla totta.

Vai onko kysymys ihannenaisesta, joka ei voi tunteilleen mitään?

Tämä ihmiskuva on äärimmäisen vääristynyt ja perverssi.
Nainen, joka uskoo muuttavansa miehen rakkauden ja perheihanteiden kautta. Silti naistenlehtein journalistiikka käy korkeaprofiilista pyhää sotaa parisuhteen pelastamisen vuoksi.

Kuinka lapset muuttavat kaiken.
Kuinka heidän täytyy muuttaa kaiken.

Ja sitten kasvatuksen kulmakiveksi tulee "välttämätön" väkivalta ja nainen kommentoi toimittajalle kiljumisen lapsia kohtaan olevan "terapeuttista". Koska lapsille on suotu rooli hyvän mielen tuojina ja suhteen pelastajina. Ja jos lapset eivät tuo hyvää mieltä, on tuli vapaa. Mama helvetistä on syntynyt.

Naistenlehtien ankara panostus tosiperheen pelastavasta mallista perustuu harhalle, jonka mukaan mies on sidottava - muuten ei hyvää parisuhdetta saada.

Samalla uskonnollisella parisuhdepaatoksella ohitetaan se tärkein eli miehen olemuksen tärkeimmät kriteerit naiselle.

Ovatko miehen lihakset kriteereinä hyvälle miehelle?
Bedroom eyes?
Onko miehen kuolaava, painostava, hellittämätön lähentely, "piiritys", hyvä peruste parisuhteelle?

Onko lompakon paksuus kiva kriteeri?
Onko ihastumisen ihmeellinen nopeus hyvä kriteeri?
Onko miehen maine mainio kriteeri?
Onko naisen halu muuttaa miestään kriteerien kriteeri?

Naistenlehtien mukaan on.

Monien naisten mukaan ovat. Hyviä seikkoja briljeerata suhteesta mukamas humoristisesti kavereilleen.


Romanttiset mielikuvat ovat ne elementit joita haastateltavilta naisilta pumpataan esille lukijoiden ihasteltaviksi.

Esikuvallisuus on myös outo ja korostettu kriteeri naistenlehtien ihannenaisen esittlykonventioissa. Kuinka paljon nainen on kärsinyt (väärän miesvalintansa takia), sitä enemmän Gloriaa suitsutetaan naiselle.

Uhrautuvuus miehen kanssa on ihailtavaa, oli sitten kyseessä väärä mies tai ei. Kunhan Rakkaus on suuri.

Kunhan suhde on etusijalla.
Kuin suhde olisi jotakin muuta kuin abstraktio.
Kuin sen tekohengittämisen taito olisi naisen taidoista suurin.

Naisen valintakriteerejä ei vahingossakaan kyseenalaisteta.
Naisen tahtoa ei korosteta. Vaan kykyä sitoutua tunteisiin, vaikka tunteita ei pystyttäisi perustelemaan. Psykopaattimies kelpaa päätoimittajalle ja lapsia kynnet pitkällä odottavalle naisen äidillekin kunhan naisella vain on tahtoa luoda parisuhdekulissia kliseisin ja esteettisin perustein. Että parisuhdetta tarkkailevat kriitikot olisivat tyytyväisiä. Jotta naisen emotionaalisuus olis jumalallista ja kaiken muuttavaa.

Moraalin kirkuvat vartijat

Ajattelin kirjoittaa toiseksi blogikirjoitukseksi profiilin suomalaisesta Porvariprinsessasta.

Tiukkojen moraali-ihanteiden elämänhallitsijasta.
Laatutietoisesta neidosta.
Joka tietää oman markkina-arvonsa.

Suurien tunteiden neidosta,
jonka intuitio on enemmän kuin johdonmukaisuus.

Enemmän kuin rationaalisuus.

Suurien tunteiden ja kovien arvojen haavoittuvasta prinsessasta. Jonka kontrollomattomat reaktiot ovat aina muiden syytä. Jonka kontrolloimattomat reaktiot johtuvat kontrollia pakenevista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä Onnellisen elämän käsikirjoitusta. Jonka nopeasti muuttuvat ajatukset ja tunteet eivät ole muutosta tai ailahtelua vaan luonnollista kehitystä.

Jonka ongelmat ovat muiden ongelmia.

Siitä myöhemmin ja useammassa kirjoituksessa, mutta paneutukaamme asiaan julkisen moraalin eriskummalliseen elämään kun julkimediassa tapahtui taas feministinen älynväläys. Johon täytynee ensisijassa tässä kommentoida, koska se liittyy tämän blogin kitkerään kipuiluun.

1

Helsingin Sanomat nosti taas rumaa moraalin giljotiinia moralistisen yhteiskuntanäkemyksensä pölkylle. Jollekin senssipalstalle oli nyt jätetty syötiksi alastoman naisen kuva ja hyvin rivakka kurs ailematon seuranhakuviesti.

Pyydys oli viritetty. Rumasti ajatteleville miehille.

Toimittajatar veti viiltävän johtopäätöksen. Miehet, monet miehet etsivät maksullista seuraa. Miehet kaipaavat luonnostaan maksullista naista. Miehet muokkaavat naisesta huoraa.

Miehet korruptoivat henkisen naisen kehoksi.

Se on miehen luonnossa.

HS testasi: Seksi-ilmoitus poiki 122 yhteydenottoa vuorokaudessa

Jaloa ihmistä etsimässä... ja jätetään alastoman silikoninaisen kuva senssipalvelun?
Mättääkö naistoimittajan logiikka vai moraali? Molemmat? Minä kutsuisin tätä Hesarin moraalikampanjaa neuroottiseksi vihan kohteiden listaamiseksi. Siis feminismiksi. Se on niin sallittua Suomessa.

Hyveellinen nainen tuntee tulleensa loukatuksi, kun miehiä kiinnostaa antelias huora.
Huorat ovat porvariprinsessojen mukaan miesten keksintö.

2

Ovatko ne
miesten keksintö?

Vai naisen keksintö?

linkki:
Kurtisaanien oletettu kurjuus - anarko-blogi


Parisuhteessa, parisuhteen sisäistä vaihtokauppaa, ehtoja ja kaupankäyntiä ei lasketa huoraamiseksi.

Jos mies käyttäytyy kivasti, parisuhde toimii kivuttomassti.
Ja mies kun ostaa uuden sohvan, hän saa antaumuksellista seksiä. Jos mies ei älyä vihjeitä eikä vastuutaan naisen hyvinvoinnin lisäämisestä, ei nainen voi antaa antaumuksellista seksiä.

On olemassa yksi ainoa ratkaisu porvarimoraalia ahdistavaan huorailmiöön. Se ei vain kelpaa Kokoomus-feministien mielestä Oikeaksi ratkaisuksi. Se ratkaisu olisi hyvinvointiyhteiskunta, hyvätuloisten ihmisten verottaminen alempituloisten hyväksi. Sillä nyt taas eriarvoistumisen myötä sihteeri-ilmiö nostaa päätään, jossa nuorilla naisilla ei ole mitään yhteiskunnallista näkemystä omasta arvostaan - muuta kuin senssipalstan arvomaailma ja miehe lompakko.

Hyvinvointi ei kiinnosta feministejä vaan kontrastit.
Ja naisen luontainen hyvyys.
Jonka varassa kaikki on.

Kysyn tässä yhteydessä niin kuin Henry Miller, mihin ihanteiden ja hyvän itsetunnon naiset tarvitsevat huulipunaa? Itseään kiihottaakseensa? Objektivisointi on niin naisten kaupankäyntiä kuin miesten reaktioitakin.

3

Ovatko vain miehet kiinnostuneita ilmiöstä nimeltä ostettavat ihmiset?

Kuinka Esineellistyvä ihminen määritellään?

Porvariprinsessat etsivät maksukykyistä seuraa. Luonnollisesti.
Sopivan paksulompakkoista miestä. Sopivan höveliä, tarpeeksi huonon omantunnon omaavaa miestä. Sisustushaluista ihanaa miestä.

Se ei ole huoraamista. Se on vain hintatietoisen neidin realismia.

Itse en ole ikinä ymmärtänyt huoran käyttöä. En voisi kuvitellakaan saavanai nautintoa sellaisen neidin kanssa, joka kellistyy minkä tahansa psykopaatin patjaksi.

Voisiko naisissakin olla syy siihen, miksi mies etsii maksullisia naisia, joiden kanssa kuvio on selkeä.
Harvinaisen selkeä. Ilman tulkintaa. Ilman vuosien kamppailua naisen elintasonäkemyksistä ja ilman naisen sukulaisia.

Rakkaus on fantasia.

Mutta vielä suurempi fantasia porvariprinsessan mielessä on henkinen pääoma.

Fantasia, josta voi puhua.

Se jokin, joka tekee miehestä ihmisen.
Jota voi kehua kahvilassa.
Jota voi kehua sukulaisille.

Kuulostaa hyvältä.

Mutta.

Mutta jos mies ilmoittaa aineellisten arvojen yläpuolelle henkiset arvonsa kuten musiikin, runot, maalaukset, sarjakuvat, kirjoittamisen, taideprojektit, omakustanne-elokuvat, harrastajateatterin - niin naisen arvologiikka nakuttaa seinälle verenpunaisin kirjaimin: "Minä haluan realistisen miehen. Todellisuustajuisen miehen."

Jolla on moraalia.
Tavoitteita fyysisessä mailmassa.
Tavoitteita statusmaailmassa.

Siis rahaa. Siis ansaittua arvonantoa, statusta.
Luonnetta. Eli manipulointiin taipuvaa alemmuuden tunnetta.

Kätke nyt hyvä mies se sisäinen haihattelijasi jotta parisuhdettamme pidettäisiin kehittyvänä ja todistettavana.

Varma tulevaisuus.
Siis varma toimeentulo.

Porvariprinsessa puhuu yleensä kuitenkin tarkkaan henkisistä arvoista kaikkien muiden arvojen yläpuolella ihmisarvona. Silti porvariprinsessalla on ehtoja "henkisten" arvojen edelle.

Yllättäviä ehtoja mieheksi tunnistettavalle

Yleensä ne ovat:

-miehen fyysinen pituus (kriteerinä minimi 6 cm pidempi)
-miehen fyysinen vahvuus (jotta jokainen naispuolinen ymärtäisi että tämän miehen lähellä on turvallisempaa)
-miehen taipumus uhoon ja lupauksiin statuksen parantamiseen sosiaalisessa kilpailussa
-äijjävaikutelma naisen ystävättärien mittariasteikon "tarpeeksi äijä-macho"-alueella
-miehen sosiaalinen tietoisuus varallisuuden rauhoittavasta ja turvallisesta vaikutuksesta
-miehen taipuisa ymmärrys asettaa naisen tunn-elämä aina miehen tunne-elämän edelle

Ja sitten voimme palata henkisiin arvoihin. Porvariprinsessan mielestä henkisten arvojen tarkkailu on tärkeää - kunhan fyysisen maailman ehdot täytetään ensin.

Jammi jammi jammi, would you give me some honney.

PS.

Muuten.

"Foot of Africa".

Andre Wickström in liidaama sketsiohjelma Sverige dansar och ler Nelosella oli riipaisevan hauska - tullee DVD:näkin, Youtubessa on joitakin paloja. Älykkäintä viihdettä Skandinaviasta (olemmehan mekin skandinaaveja loppujen lopuksi, olemmehan, vaikka Mamma-Sverige sen kieltäisi ruotsin suomalaisten pummien nimeen).

Värkligen. Va fint ni bor.