Kuka heittäytyy lemmikiksi?
Salasuhteeseen?
Ilman tasa-arvoa, ilman kiintymyksen tarpeen ilmaisua?
Salaiseen suhteeseen ilman sosiaalista parisuhdestatusta - siis myös ilman julkista "silleen vaan fuckbuddy"-statustakin.
Millainen ihminen on Lemmikki?
Lemmikki haluaa elää varjoissa.
Jännittävässä valheessa. Ihminen, joka pelkää läheisyyttä mutta haluaa elää suhteesta vain sen intiimimmän osuuden, seksuaalisen aktiviteetin.
Ihminen, jolle avoin suhde on pelottava.
Ihminen, jolle fantasia on ainoa keino estää toisen vajavaisuuden kohtaamista.
Ihminen, jolle fantasia on ainoa keino estää oman vajavaisuuden kohtaamista.
Lemmikki, joka haluaa tuntea olevansa tärkeä, siis oikeastaan tärkein aktiivisten tuntemusten kohde, rakastajansa elämänhalun "todellinen" lähde, sitä tärkeyttä kuitenkaan tosimaailmassa testaamatta.
Lemmikki, joka haluaa ilmoittaa olevansa tavallisesta parisuhdepelosta vapaa kun uskaltaa tehdä parisuhteessa olevasta ihmisestä pettäjän ja mitätöidä näin parisuhteen merkitystä omalla kiihkollaan.
Nais-Lemmikki tietää toteuttavansa miehen suurinta fantasiaa, ainoastaan seksuaalisesti kiinnostunutta ja latautunutta naista. Näin Lemmikki voi sitten nauttia fantasialla ratsastavasta miehestä suhteessa, jossa kaikki tavallinen voidaan unohtaa ja jossa negatiiviset tuntemukset voi kieltää eika toista tarvitse auttaa. Suhde, jossa kaikki turhautumat voidaan ilmaista seksuaalisesti kun toisen muita tarpeita ei tarvitse kohdata. Tässä fantastisessa valheessa mies saa vaimoltaan äidillisen turvan ja lemmikiltään kiihkon ja unohduksen.
Lemmikki ei halua avoimesti olla tärkein ihminen tai siis oikeastaan ei uskalla olla tärkein ihminen mutta testaa kyllä omaa tärkeyttään joka kerta pala kurkussa. Lemmikki ei koe olevansa pettäjä vaan pelastaja, ja voi jopa halveksia ja pilkata sydämellisesti salasuhteen perheellistä osapuolta, todellisen Pettäjän roolissa olevaa rakastajaansa.
Lemmikki, joka ei halua luovuttaa toiselle ihmiselle valtaa mutta rakastaa itse valtaa yli kaiken. Halveksii tavallista "parisuhdevaltaa", varsinkin miehen vaimoa, mutta kuitenkin usein etsii sadomasokistisia valtaleikkejä seksiakteissa.
Ihminen, jolle salaisuus antaa kicksejä ja jolle sitoutumattomuus antaa mahdollisuuden sitoutua valtaa antavaan jatkuvuuteen kunhan voi kuittailla että tää voi olla viimenen kerta, kuule. Varsinkin perheellisissä miehissä, joiden avioelämä on sukulaisten tarkkailussa, tämä voi aiheuttaa kihelmöivää miehen suorittamaa vapaaehtoista tsemppausta ja pätemisen halua. Mitä mies tietysti kommentoi puuttuvan siitä todellisesta parisuhteesta.Ihminen, joka ei halua olla vajaa ja paljastaa vajavaisuuttaan fantasiassa, "pelkässä" seksisuhteessa.
Vapaa Vihan vanki.
Lemmikki on suurten tunteiden leikissä
mutta tunteita näyttämättä. Kuohuvia tunteita ilman tutustumisen tarvetta. Suhde, jossa on vain rooli ja tyydytys ilman todellisuuteen pettymistä. Lemmikin rooli, täyttymys ilman työtä.
Mieluummin mitätöi "vastuuta" ollakseen tärkeämpi kuin se vastuullisen suhteen julkinen osapuoli. Lemmikin ei tarvitse kasvaa ihmisenä eikä kohdata kipupisteitä. Lemmikki etsii kiihotuksella pakoa ahdistuksesta.
Ihminen, jolle epävarmuus on luotava teatteriksi kerta kerran jälkeen. Jonka on luotava tahallisesti epävarmuutta asetelmissa, jotta voisi kieltää olevansa epävarma. Suhde kuitenkin jatkuu epäjatkuvuuden leikissä ja itsetunto saa boostia, mutta jatkuva epävarmuus pidetään tahallisesti yllä pettämisen nimikkeen tai ainakin salaisuuden alla. Jos ne vaan tietäis mitä me...
Lemmikki on ihminen, joka haluaa turvallisuutta mutta briljeeraa uskotuilleen "vaarallisella" suhteella. Lemmikki haluaa todistetusti vastuullisen perheihmisen mutta ei halua testata itse tätä vastuuta ja perheilmiötä todeksi.
Lemmikki ei halua täyspainoista suhdetta ja seksualisoi suhteen läpikotaisin.
"En halua mitään tavallista tältä suhteelta". Toinen pidetään etäällä ja tuntemattomana ja iloiten alistutaan varatun ihmisen piilotetuksi vakirakastajattareksi/rakastajaksi. Lemmikki usein vihaa kaipausta avoimesti osoittavia kosioitaan ja treffeille kyselijöitä. Jotka ovat vain sinkkuja, Lemmikin silmissä vain epätoivoisia - koska ovat sinkkuja.
Ah.
Lemmikille voi olla oudon tärkeää kehuessaan muille tuntematonta rakastajaansa ja korostaa tämän sitoutumista lapsiinsa lapsirakkaana isänä. Aika kinkkistä. Kuin Lemmikkinarttu voisi varastaa sitä samaa lasten saamaa rakkautta itselleen mutta seksuaalisuudella ladattuna. Perverssiä, kiellettyä, tukahdutettua, mahdotonta rakkautta. Kihisevää korviketta.
Tärkein rooli lemmikkinä mutta epätärkein ja määrittelemättömin ihmisenä elämässä.
Lemmikit puhuvat uskollisuudesta halveksien, ollessan niskan päällä - kunnes saavat tietää olevansa kolmas seksisuhde. Ihmeellisesti moraalin kirves voi tällöin nousta uskollisen rakastajattaren käteen. Kuinka pettäjä voikaan olla pettäjä?
TRENDI 7 2006 -lehdessä, jonka löysin paperinkeräyslootasta selatessani naistenlehtien ihmiskuvaa, oli tyypillinen haastattelu erilaisen suhteen harrastajasta. Nainen, jolla on jatkuva suhde vakiintuneen vanhemman perheellisen miehen kanssa. Booring. Mutta niin jänskää.
Naisen "itseanalyysi" oli myös tavallinen ja sisältäen sen tavallisen paradoksin: vaikka lapsuudessa isä oli ollut kylmä ja välinpitämätön vittujörö, niin tämä nainen tulkitsi nykyisen toimintansa äidille suunatuksi kostoksi.
Denial, denial. Voiko olla ihkumpaa esmerkkiä torjunnasta. Viha isää kohtaan on niin torjuttua ja kiellettyä pikkutytön kaipauksen ja pelon tunteen alla että ei edes aikuisena ymmärrä vihata psykopaatti-isäänsä vaan luokin teatterin, jossa isä-hahmo on peukalon alla. Isästä on luotu fantasia, jotta olisi edes toive, johon nojautua.
Selväähän on, että kyseinenkin nainen kostaa nimenomaan isälleen. Jotta ei kostaisi oikelle isälleen. Jotta voisi torjua aidon vihan isää kohtaan. Jotta voisi olla kohtaamatta rakkaudettomuuden perintöä.
Kiihoketta löytyy sitten leimmikkistatuksesta isämieheltä, kun voi vetää toisen naisen pöydältä bratwurstia välistä. Kaunista.
No, näin epäsuorasti lapsuuden kuviolla ladattuun nautintoon kuuluu tietysti myös fantasia äidin syyllisyydestä. Se oli äitin syytä ku isi ei tykänny musta. Ja tavallaan siten myös äidin häpäisyfantasia on tosiaan kuvassa mukana, mutta ei todellakaan selittävänä tekijänä. Kun ei ole saanut olla turvallisesti tyttö isälle niin isänvarastajan rooli ja äidillisen sitoutumisen halveksiminen täyttäköön tarpeen aikuisena.
Lemmikki luo fantasian jossa pelastaa rakastajaansa hänen aviopuolisoltaan. Tämän voi nähdä itsevihan kanavoimisena oman sukupuolensa edustajaa kohtaan sekä naisilla juuri äitiä kohtaan tunnetun häpeän "neutralisoimista".
Julkeus ja uhma ovat juuri häpeän kumoamisyrityksiä. Riittämättömyys isälle on riittävän vahva vamma luomaan sadistista onnea toisen onnen kaivertamiseen.
Tämän korostamani kategorian eli Lemmikki-Naisten miessuhteet ovat kyllä suoraan isäsuhteen puutteiden käänteistä korostamista.
Silti he tyytyvät samaan rooliin, minkä isä on heille antanut lapsena: lemmikki, jota rapsutetaan silloin tällöin, mutta josta ei millään tavoin olla vastuussa, johon ei tarvitse investoida eikä jolle ei tarvitse paljastaa mitään.
Ja miehillä on siis toisinpäin, tyytyvät lemmikin olemukseensa ja rooliinsa "valloittamiaan" äitihuoranaisia kohtaan. Rakastajatar-Perheenäidistä tehdään mielihyvin huora, epä-äiti, joka on seksuaalinen vain perheensä ulkopuolella salasuhteessa. Aika rajua ja rujoa.
En tässä edes aijo määritelläkään niitä lemmikkejä, jotka odottavat vuosia oman statuksensa nostamista. Että salainen suhde on niin täynnä rakkautta, että muut suhteet hajoavat sen voimasta. Että salattu ja peitelty olisi voimallisempaa kuin vastuullinen elämä.
Liian pimeä alue.
